Sámiid vuoigatvuođat Finnmárkus: Finnmárkkuopmodat ja Finnmárkkukommišuvdna

Báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat ovddemus

Árja lea doalahan čielga prinsihpalaš vuoigatvuođapolitihka Sámedikkis. Mii leat seammás maid čalmmustahttán álbmotrievttalaš njuolggadusaid dáru ja sámi rivttiin. Árja lea čielgasit čájehan Sámedikkis ahte mii eat doarjjo sámi geavahanguovlluid suodjaleami, dakkár diliin go diekkár suodjaleapmi gáržžida báikkálaš olbmuid meahcásteami.

Mii leat maid čielgasit dadjan ahte giđđalodden Guovdageainnus galgá ásahuvvot bistevaš bivdun. Mii leat vuostálastan Anárjoga suodjalanguovllu viiddideami ja ođđa suodjalanguovlluid ja viiddis jeaggeeatnamiid suodjalemiid Finnmárkkus.

Árja dáhttu:

– Ahte Finnmárkkuopmodat (FeFo), mii lea gaskaboddosaš hálddašanorgána, galgá doalahit buoret gulahallama opmodaga rievttalaš oamasteddjiiguin; Finnmárkku álbmogiin.  Dan dihte vai sihkkarastá dan ahte báikkálaš vuoigatvuođaoamasteaddjit ja gilit besset hálddašit iežaset guovlluid historjjálaš geavaheami mielde.

– Ahte Finnmárkkuopmodat (FeFo) galgá leat áŋgiris mielbargi mii bargá báikkálaš olbmuid meahcástan rivttiid ja mearraluossabivdiid rivttiid nannemiin.

– Ahte Sámediggi ráhkada sierra policy FeFoi ja šaddá eanet doaimmalaš FeFo oamasteaddji. Dán láhkái duohtandahkat Finnmárkkulága ulbmilparagráfa, mii dadjá ahte Finnmárkku eatnamiid galgá hálddašit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaid ja servodateallima vuođul.

– Ahte giliservodagaid rivttiid sihkkarastit earenoamáš báikkálaš rivttiid ja báikkálaš hálddašeami dohkkehemiin, Finnmárkkukommišuvnna barggu bokte.

– Ahte báikkálaš olbmot galget beassat nuvttá murret Finnmárkkuopmodaga eatnamiin.

– Ahte árbevirolaš sámi nuohttegeassin dohkkehuvvo ja čállojuvvo Finnmárkkuláhkii. Nuohttun lea kultiverenbargu mii buorida čáziid ja guliid kvalitehta.

Ahte báikkálaš bivdosearvvit ain galget vuoruhuvvot suohkana ealgabivddus, ja ealgabivdu galgá leat hálbbit finnmárkulaččaide go olggobeale fylkka ássiide.

– Ahte ealggaid galgá sáhttit bivdit maiddái suodjaluvvon guovlluin, ja ahte rievssatbivdu beatnagiiguin gáržžiduvvo.

– Ahte árbevirolaš guolásteapmi/bivdu, nugo omd. giđđalodden Guovdageainnus, galgá šaddat bissovaččat lobálaš, lágas namuhuvvon bivdu, ja ahte gárdun galgá šaddat lobálaš bivdinvuohki.

– Ahte Finnmárkkukommišuvdna ferte oažžut eanet resurssaid iežas bargui, ja galgá sihkkarastit dan ahte sámi árbevierut ja riekteipmárdus vuhtiiváldojuvvo.

– Sihkkarastit báikkálaš olbmuid guolástanrievtti Deanu čáhcadagas dološ áiggiid rájes geavaheami ja oamasteami vuođul.

– Ahte árbevirolaš luossabivdu jogain ja Deanu čáhcadagas bisuhuvvo ja hálddašuvvo báikkálaččat njuolggadusaid mielde mat sihkkarastet guoddevaš luossanáli, ja ahte turisttaid guolásteapmi eandalii suoma bealde gáržžiduvvo.

– Ahte Sámediggi ja báikkálaš vuoigatvuođadoallit šiehtadallet Deanušiehtadusa.

-Ii dohkket luossabivddu gáržžideami almmá vuoigatvuođaguoddi miehtama haga. Vuoigatvuođaguoddis galgá leat vuosttaš vuoigatvuohta guolásteapmái.

-_Sihkkarastit ahte árbemáhttu biddjo vuođđun Deanu čáhcadaga luossabivddu hálddašeamis.

– Ahte Sámediggi galgá doarjut prinsihpalaš diggeáššiid stáhta vuostá, mat gusket sámiid resursavuđđui, nugo Deanušiehtadusa ja mearraluossabivddu.

– Ahte árbevirolaš luossabivdi Njávdámis doalahuvvo ja dahkat nuortasámiid árbevieruid eanet oainnusin.

– Ahte ”5-kilomehterrádji” ja eará doaimmat ásahuvvojit gáržžidan dihtii olgoriikkalaččaid jávreguolásteami Finnmárkkus.

– Garraseappot gáržžidit olgoriikkalaččaid guolásteami jávrriin mat leat dehálaš biebmogámmir báikkálaš olbmuide.

– Hilgut guolástangoartta ásaheami Finnmárkku olbmuide.