Sámi dutkan, árbemáhttu ja gelbbolašvuohta

Árbemáhttu ferte mihá eanet deattuhuvvot resurssaid hálddašeamis

Máhttu lea juohke servodaga deháleamos eaktu man vuođul ovddida iežas árvvuid iežas premissaid mielde. Sámi servodagain gávdno ollu máhttu, diehtu ja vásáhusat maid ferte vuhtiiváldit servodaga ovddideamis, dutkamis, resursahálddašeamis, politihka hábmemis ja lágaid ráhkadeamis.

 Árja áigu:

– Oččodit Sámi allaskuvlla šaddat eamiálbmot universitehtan.

– Nannet rekrutterema sámi Sámi allaskuvlla , Romssa universitehta–Norgga Árktalaš Universitehta ja DAVVI Universitehta oahpuide, earenoamáš ávžžuhusdoaimmaiguin ja stipeandaortnegiiguin.

– Váikkuhit dasa ahte Sámedikkis galget leat stipeanddat sámi dulkanohppui.

– Viidáseappot fievrredit  SUOHTAS – ja eará lassi- ja joatkkaoahpuid sámi oahpaheddjiide.

– Nannet sámi ja sámegielat dutkama, ja sámegiela dieđalašgiellan.

– Bargat oažžut dutkanbirrasiid ja stuoraservodaga dohkkehit sámi árbemáhtu, vásáhusaid ja dieđuid dehálaš máhttovuođđun servodaga ovddideamis.

– Ahte iešguđetlágan sisabahkkemiid váikkuhusaid sámiid geavahanguovlluin, galget sámi gelbbolaš fágabirrasat čielggadat, main lea sámi kulturgelbbolašvuohta.

-Doarjut prošeavttaid mat dáhttot ovddidit eavttuid eamiálbmotsuorggi dutkamiid, dakkár dutkamiid mat vuhtiiváldet eamiálbmogiid beroštumiid, máhtu, vásáhusaid ja geahččanguovllu (eamiálbmotmetodologiija), dan vuolde maid dutkanetihka.

– Ahte sámi  museaid áldogiella lea sámegiella ja ahte gávdnojit sierra doarjjaortnegat diekkár museaide.

– Ahte Árbediehtu-prošeakta árbemáhtu birra jotkojuvvo ja geavahuvvo hálddašeamis ja dutkamis. Vuorasolbmuid vásáhusain, máhtus ja viisodagas lea stuora árvu.