Mearrasámi lotnolasealáhusat ja guolástanrievttit

Mii birastahttit mearrasámiid birgejumi

Riddoguovllu ássiin leat historjjálaš rievttit geavahit ođasmahtti resurssaid riddo -ja vuotnaguovlluin, dološ geavaheami, rivttiid ja báikkálaš árbevieruid vuođul. Bivdin-ja guolástanriekti lea mearrasámiid eallinsuotna. Mearrasámit leat dál hui áitojuvvon dilis ja dárbbašit Sámedikki mii áŋgirit sin doarju.

Riddo -ja vuotnaguolásteddjiide ferte sihkkarastit doarvái resurssaid vai nagodit ain ceavzit mearrasámi kultuvrra caggin. Árja lea duvdán ovddos dan barggu ahte lágain nannet mearrasámiid guolástanrivttiid sámi guovlluin, mearragáttiin ja vuonain. Mii áigut dien rievtti nannet láhkii.

Árja áigu:

– Ahte Norgga láhka galgá dohkkehit ja sihkkarastit sámiid guolástan-ja bivdorivttiid mearrasámi guovlluin, maid vuođđun lea sin historjjálaš riekti.

– Ahte mearrasámiid kultuvrii ja ealáhusbargguide, nugo guolásteapmái ja lotnolasealáhusaide, ferte sihkkarastit areálasuodjaleami ruvkeindustriija, guollebiebmanrusttegiid jnv. sisabahkkemiid vuostá.

– Ahte diekkár bivdofatnasat go sáidesáikofatnasat eai galgga beassat spiehkastit gildosis mii guoská stuora fievrruid bivdimii vuotnalinnjá siskkobealde,Sámedikki ja Ráđđehusa guolástanšiehtadusa doaibmaguovllus.

–  Ahte oktasaš mearrasámi ealáhusorganisašuvnnat ásahit ealáhusšiehtadusa Stáhtain.

– Ahte Vuotnaguolástanlávdegoddái sihkkarastit duohta mielde mearridanrievtti mearrasámi guovlluid guolástanhálddašeamis.

– Bisuhit ja nannet árbevirolaš mearraluossabivddu ealáhussan Romssas ja Finnmárkkus. Váikkuhit dasa ahte dien guolásteapmái eai mearrit konsešuvnna.

– Sihkkarastit mearraluossabivdiid historjjálaš guolástanrivttiid, ja hehttet mearraluossabivddu vuoigatmeahttun gáržžideami. Guolástanáiggit galget biddjot ruovttoluotta nu go dat ledje 1980:s.

– Ahte buot luossabivdohálddašeapmi ferte sirdojuvvot birasdepartemeanttas guolástusdepartementii.

– Ahte Sámediggi ferte beassat garraseappot váikkuhit našuvnnalaš guolástanhálddašeapmái.

– Ahte áhpenuohttunearit galget gessojuvvot ruovttoluotta dan sivas go eai doala buktingeatnegasvuođaid, ja addojuvvot báikkálaš guolásteddjiide geain leat vuollel 15m fatnasat (50 fot) Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. (Vuollel  15m fatnasat besset bivdit guliid vuotnalinnjáid siskkobealde).

– Ahte Sámediggi bargá oažžut buriid rámmaeavttuid guollevuostáiváldiide ja veahkeha ođasmahttit kájáhoidduid.

– Gáržžidit guollebiebmanhoidduid, vai eai billis dehálaš gođđobáikkiid. Gáibidit ahte dálá biebmanrusttegat jođihuvvojit ekologalaččat ja dohkálaš vuogi mielde.

– Ahte guollebiebmanealáhus galgá ásahit gearggusvuođabáikkiid gárgidan guliid bivdimii juohke suohkanii gos lea diekkár doaibma. Jus guollebiebmanhoidu heaittihuvvo, ii galgga daid rusttegiid šat juolludit earáide dakkár báikkiin gos dat leat vuostálaga báikkálaš guolásteddjiid beroštumiiguin.

– Ahte ođđa guollebiebmankonsešuvnnaid juohkimiin galgá gáibidit giddejuvvon dahje gádderusttegiid.

– Bargat geahpedit njuorjjuid vuonain, nannet báikkálaš olbmuid njuorjobivdin rivttiid ja njuorjobuktagiid vuovdima.

– Ahte ráhkaduvvo oktasaš doaibmaplána mearrasámiid guolástanhoidduide.

– Ahte Sámediggi galgá vuoruhit daid bargguid guovddáš eiseválddiiguin mat veahkehit oažžut áigái buriid doarjjaortnegiid riddoguovlluid lotnolasealáhusbargiide.

– Ahte viidáseappot ovddidit buriid ulbmillaš investerenortnegiid mat sihkkarastet guolásteddjiid ekonomiija ja bargosajiid mearragáttiin.